Hallituksen toimintakertomus

Verkkoalueemme sähkönkulutukseen vaikuttivat taantuman lisäksi erittäin lämpimät sääolot vuoden alussa ja lopussa: mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi vaikutti siirretyn energia-määrän laskuun 1,8 %:lla verrattuna vuoteen 2013. Huippuvuoteemme 2012 verrattuna siirrossa on tapahtunut muutos: 132:sta 125 GWh:iin eli -5,3 %:a.

Yleistä

Myös myyntiliiketoiminnassa lämpötila vaikutti suoraan volyymiin. Sekä siirto- että myyntiliiketoimintaan vaikutti kanta-Naantalin negatiivinen asukaskehitys. Yhtiön toiminta on kehittynyt strategiamme mukaisesti: ostimme osuuden Katternö Kraft Oy:stä alkutalvella 2014. Tuotantoliiketoiminta tuotti kuitenkin markkinahinnan takia suuremmat tappiot, mitä oli ostohetkellä arvioitu. Yhtiön historiassa tämä on merkittävä muutos, joka tuo uuden ja haastavan kokonaisuuden yhtiön toimintaan. Toinen iso muutos oli kaupungin kanssa tehty sopimus kaupungin omistaman TSE:n voimalan sähköntuotanto-osuuden vuokraamisesta 1.1.2015. 

Vuoden aikana sähkön markkinahinta on pysynyt alhaalla. Pohjoismaiden vesialtaat ovat täynnä ja taantuman myötä vähentynyt kysyntä on pitänyt markkinahintoja alhaalla nyt myös talvikautena. Tämä on vaikuttanut laskevasti omiin myyntihintoihimme. 

Valtakunnallisesti vuoden aikana puhuttivat edelleen energian toimitusvarmuus, uusi sähkömarkkinalaki sekä energiamarkkinaviranomaisen uuden valvontamallin muutokset.

Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen

Yhtiön liikevaihto oli 7,2 M€, jossa on nousua viime vuoteen verrattuna 2,6 % tuotantoliiketoiminnan mukaantulon ja urakoinnin lisämyynnin takia. Yhtiön tulos laski budjetoidusta merkittävästi, ollen ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 373 t€ (v. 2013: 526 t€). Tuloksen laskun syynä on osittain vähentynyt volyymi ja toisaalta tuotantoliiketoiminnan ennakoitua suurempi tappio.

• Yhtiön maksuvalmius ja vakavaraisuus olivat hyviä. Yhtiön oman pääoman tuotto on 5,5 % (v. 2013: 7,3%) ja yhtiön jakokelpoiset varat ovat 671 t€. 

Sähkönmyynti -liiketoiminta

Myynnin liikevaihto laski 2,7 % ollen 3,7 M€. Myynnin energiamäärä kuitenkin kasvoi kaikkiaan 2,8 % ollen 78,7 GWh. Lisääntynyt volyymi tuli kilpailluista yrityssopimuksista Varsinais-Suomen alueelta. Liikevaihdon laskun syynä ovat markkinahinnan laskun myötä alentuneet myyntihinnat. 

• Myyntiliiketoiminnan tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli -4 t€ (v. 2013: 15 t€). Laskevassa markkinahintatasossa on myynnin tulostason pitäminen haastavaa, vaikka mitään suuria yllätyksiä ei lämpötilan lisäksi tapahtunut. 
  
• Spot-sähkön vuosihinnan keskiarvo Suomen hinta-alueella oli 36,02 Eur/MWh, kun se v. 2013 oli 41,16 €/MWh. Spot-hintataso pysyi koko vuoden melko vakaalla tasolla ja hintapiikkejä oli vain ajoittain. 

• Markkinahintojen lasku näkyi tarjoushintojen laskuna: Yhtiö laski toistaiseksi voimassa olevien sähkön myyntihintoja 1.6.2014 keskimäärin 3-4 %. Myös kahden vuoden määräaikaisen tuotteen hintaa alennettiin 1.1., 12.3. ja 1.7. hintakilpailukykymme ylläpitämiseksi. 

Pörssisähkön hankinnan suunnittelu ja energiamäärien ennustaminen oli edelleen tärkeässä, joskin erittäin vaikeassa roolissa. Riskikäsikirjamme ohjasi toimintaa riskien vähentämiseksi ja toimijoiden käytännön työn raamittamiseksi erityisesti hallituksen raportoinnin osalta. Myyntistrategiamme mukaan ulkopuolista myyntiä on suunnattu vain tietyille kohderyhmille Varsinais-Suomessa. 

Sähkö ostettiin asiakkaillemme pohjoismaisesta sähköpörssistä omilla ostopäätöksillä ja hintasuojauksilla yhteistyökumppanimme järjestelmiä ja informaatiopalveluita hyödyntäen. Sähkökaupan kumppani kilpailutettiin ja päätös oli jatkaa edelleen Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n kanssa toimimista.

Tuotantoliiketoiminta

Vuoden 2013 syksystä alkaen neuvottelimme osakekaupasta Tammisaaren Energian kanssa ja lopullinen ostopäätös tehtiin helmikuun alussa 2014. Omaa tuotantoa yhtiölle tuli Katternö Kraft Oy:n tuuli- ja bio-/turvevoimalaitoksista. Tuotantoliiketoiminta alkoi 1.3.2014 ja hankinnan myötä osuutemme kattavat Puhuri Oy:n ja Rajakiiri Oy:n tuulivoimapuistoja sekä Kanteleen Voima Oy:n turve- ja biovoimalan. 

Teimme Naantalin kaupungin kanssa syksyllä vuokrasopimuksen kaupungin osin omistaman Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) sähkön tuotanto-osuuden vuokraamisesta. Käytännön toiminnan yksityiskohdat ja sopimukset valmistuivat vuodenvaihteessa. Vuonna 2015 yhtiö lisää tätä kautta omaa tuotantoaan n. 30 GWh:lla. Tulevaa tuotanto-osuutta on yhtiöllä myös Fennovoiman Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeesta.

Urakointi liiketoiminta

Urakoinnin liikevaihto nousi 19,1 %, ollen 442 t€. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 49 t€ (v. 2013: 23t€). Suurimpina työmaina olivat Humaliston ja Karjaluoto-Pirtti-luodon kaava-alueet ja katuvalaistuksen rakentaminen sekä useiden alueiden katuvalojen vaihto led-katuvaloiksi. 

Investoinnit

Yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 1.906 t€ (v. 2013: 1.965 t€), josta verkoston laajentami-seen ja korvausinvestointeihin käytettiin 938 t€ (v. 2013: 815 t€). Isoimpia kohteita olivat: Humalisto, Karjaluoto-Pirttiluoto, Kultaranta-Latonpääntie, mittaroinnit sekä 110 kV:n linjan uudistus Luolalassa. Muita isoja investointeja olivat voimantuotantoon tehdyt osakkeiden ostot. 

Osakkuudet ja järjestöt

Yhtiö on mukana Fennovoima –ydinvoimahankkeessa 2,39 MW:n osuudella. Vuoden tärkein vaihe oli eduskunnan periaatepäätöksen täydennyshakemuksen myönteinen päätös loppu-vuodesta. Hanke on edennyt suunnitellusti kohti v. 2015 tehtävää rakennuslupahakemusta. 

• Uusi osakkuus Katternö Kraft Oy:ssä toi mukanaan 4,3 MW:n tuotanto-osuudet. Tuulivoima-yhtiöiden osuudet sisältävät myös optiot tuleviin laajennushankkeisiin. 

• Yhtiö on osakkaana Suomen Voimatieto Oy:ssä, jonka kautta on hankittu asiakastieto- ja tasehallintajärjestelmät. Yhtiön omistajina on yhdeksän paikallista energiayhtiötä. Yhteistyö-muoto on tuonut hankinta-, resurssointi- ja osaamishyötyjä. 

Liikennevirta Oy on valtakunnallinen latausoperaattoriyhtiö, jossa yhtiö on osakkaana toista vuotta. Liikennevirta Oy laajensi yhteiskäytössä olevaa Virtapiste-latauspalvelua Suomessa. Operaattori huolehtii järjestelmän toimivuudesta ja tarjoaa teknisen alustan tukipalveluineen. Avasimme keskikesällä Naantalin keskustaan, Asematorille, ensimmäisen julkisen sähkö- ja hybridiautojen pikalatauspisteen. Latauksia sillä on tehty loppuvuoden aikana kaikkiaan 90. 

Keskeinen järjestöjäsenyytemme on Energiateollisuus ry:ssä, joka on koko alan työnantaja-, edunvalvonta- ja koulutusjärjestö. Yhtiö oli myös Paikallisvoima ry:n jäsenenä. Järjestö toimii pienten ja keskisuurten alan yhtiöiden (43 jäsentä) edunvalvonnassa ja keskittyy muutamiin yhtiöiden kannalta tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin. Yhtiön toimitusjohtaja oli Paikallisvoima ry:n puheenjohtajana vuonna 2014. 

Ympäristöasiat:

• Yhtiöllä ei ole erillistä ympäristöohjelmaa, mutta olemme käyttäneet alan yleisiä standardeja ja hyviä käytäntöjä mm. verkosto- ja toimistotarvikkeiden kierrätyksessä sekä jätehuollossa.

Arvio tulevasta kehityksestä, riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Uuden sähkömarkkinalain myötä energian toimitusvarmuus on ollut median keskiössä, myrskytuhoista ja sähköttömistä asiakkaista ollaan erittäin kiinnostuneita myös jatkossa. Energiaviranomaisen uusi valvontamalli tulee määrittelemään toimintaamme ja ennen kaikkea sen sallittua tuottoa. Alustavat laskentamallit valmistuvat kevään aikana ja vahvistuvat loppu-syksyllä 2015. Viranomaisen päätösten vaikutukset voivat muodostaa yhtiölle merkittävän taloudellisen riskin. 

Vuodesta 2013 jälkeen nähty markkinahinnan erittäin alhainen taso on vaikuttanut sähkön kilpailuttamisen lisääntymiseen, etenkin puhelinmarkkinointi on vienyt markkinaosuuttamme. Kilpailustrategianamme on hinnoittelun pitäminen kilpailukykyisenä toimitusvelvollisten ja määräaikaisten tuotteiden osalta. 

Markkinahinta on edelleen alhaalla ja näkymä on, ettei suurta käännettä tule nopeasti. Vesivoimaa on markkinoilla paljon ja kysyntä on vähäistä. Liiketaloudellisesti suurin merkitys on sähkön hankinnassa oston hinnansuojauksella, sen ajankohdalla ja ostoprofiililla. Vuoden 2015 osalta myyntiliiketoiminnassa pyritään maltilliseen positiiviseen tulokseen. Suurimmat liiketoiminnan riskit ovat talvikuukausien lämpötilavaihtelut, kuten on todettu nyt kahtena perättäisenä talvena. 

Kesällä 2015 yhtiön tulee tehdä sitoutumispäätös Fennovoima –hankkeen jatkosta. Tulevan vaiheen aikana on edessä voimalan rakentamislupahakemus ja rakennustöiden aloittaminen. Tuotantoliiketoimintaan sisältyy riskejä, varsinkin nykyinen markkinahintataso tuottaa useille toimijoille merkittävää haittaa. Hinnan suunnanmuutoksesta ei ole mitään signaaleja. 

Yhtiön sähköverkot ja -asemat ovat nykyaikaisia ja niiden ylläpidolla luodaan toimitusvar-muutta edelleen. Laajennus- ja korvausrakentamisella ylläpidetään turvallista ja toiminta-varmaa verkkoa, siksi investointitasoa on tarkoitus pitää jatkossakin korkealla. 

Yhtiön internet-sivuilla olevaa OnLine-palvelua tullaan edelleen kehittämään entistä nykyaikaisempaan suuntaan. Tiedottamisessa hyödynnämme myös uusia elementtejä: Energia-blogia sekä facebook-sivujamme.

Hallinto, omistus, henkilöstö ja tilintarkastajat

Yhtiöllä on 100 osaketta, jotka omistaa Naantalin kaupunki. Varsinainen yhtiökokous pidettiin maanantaina 7.4.2014 Naantalin kaupungintalossa, jossa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen mukaiset asiat. Ylimääräisiä yhtiökokouksia oli kaksi: 10.2. ja 25.8.2014 ja niissä molemmissa käsiteltiin voimantuotantohankkeita.

Hallituksessa toimivat 7.4. asti, lukuina jäsenen osallistuminen/kokousten määrä:

• Matti Rantanen, puheenjohtaja  3/3 
• Martti Sipponen, varapuheenjohtaja 3/3
• Riitta Alho  3/3 
• Heikki Jyrkkä 3/3 
• Kristiina Sunell  3/3

Hallituksen varajäseninä olivat Antti Ahti ja Jonny Henriksson. Henkilöstön edustajana jatkoi Jarno Ala-Kokko ja hallituksen sihteerinä oli toimitusjohtaja Pasi Haarala.

Hallituksessa toimivat 7.4. alkaen, lukuina osallistuminen/kokousten määrä:

• Matti Rantanen, puheenjohtaja 7/8
• Martti Sipponen, varapuheenjohtaja7/8
• Riitta Alho8/8
• Heikki Jyrkkä 7/8
• Kristiina Sunell 8/8  

Hallituksen varajäseninä olivat Antti Ahti ja Jonny Henriksson, joista Antti Ahti osallistui yhteen kokoukseen. Henkilöstön edustajana jatkoi Jarno Ala-Kokko ja hallituksen sihteerinä oli toimitusjohtaja Pasi Haarala.

Johdon ja hallinnon kehittäminen

Yhtiön johtoryhmä ja hallitus tekivät loppuvuodesta ulkopuolisen konsultin vetämänä kehitysprojektin, joka paransi keskinäistä toimintaa ja antoi vahvuuksia yhtiön strategian eteenpäin viemiselle. Hallitus on myös tehnyt vuosittain oman työnsä itsearvioinnin, joka on informoitu omistajalle.

Tietoja henkilöstöstä

• Kokonaishenkilömäärä vuoden lopussa oli 14, joista naisia 3. Keski-ikämme oli 43,4 vuotta.

• Henkilöstökulut laskivat hieman budjetoidusta. Palkkoja maksettiin tilikauden aikana 877 t€ (v. 2013: 899 t€). Sataman taloushallintoa hoitaa osapäiväisesti kaksi henkilöä ja toimitusjoh-tajan työaika sekä kustannukset jakaantuvat 60/40- suhteessa Naantalin Energian ja Naantalin Satama Oy:n välillä.

• Henkilöstön koulutusta on jatkettu sähkötekniikan ja -turvallisuuden sekä uusien viranomais-määräysten osalta. Pienestä organisaatiosta johtuen toimialaan liittyvä kehitys niin sähkökau-passa kuin tietojärjestelmissä vaatii edelleen usean henkilön jatkuvaa, monipuolista kouluttamista.

• Henkilöstön hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisevästä työkyvyn ylläpidosta on pidetty huolta mm. kahdella vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriohjelmalla. Yhtiöllä on käytössä Kulttuuri- ja Liikuntasetelit. Työterveydenhuollon palvelut on ostettu Naantalin Yksityislääkärit Oy:ltä. 

Tilintarkastajat

Yhtiön tilintarkastajana jatkoi omistajan konserniohjauksen mukaisesti KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana Anne Hakala.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 671 t€, josta tilikauden tulos on 298 t€. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan  250.000,00 €
• jätetään omaan pääomaan  421.538,28 € 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.