Siirry suoraan sisältöön

Vanhoja konsteja 70-luvun energiakriisin ajoilta – ja pussillinen uusia

Monen suomalaisen hartain toive tänä talvena on lauha ja tuulinen sää, sillä kaikki lämmityksestä säästetty sähkö ja jokainen tuulivoimalan tuottama kilowattitunti tulevat tarpeeseen. Energian riittävyys huoletti myös 1970-luvulla, jolloin öljykriisit aiheuttivat sekä hintapiikkejä että pulaa polttoaineesta. Tuttujen säästöniksien lisäksi kuluttajilla on käytössä moderneja kikkoja sähkönkulutuksen pienentämiseen. 

Piirros kartta Naantalin Energia

Vaikka Suomi on rauhallinen saareke maailmanpolitiikan myrskyisässä meressä, koko Euroopan yli pyyhkivän energiakriisin laineet osuvat myös meihin. Euroopan energiamarkkinoilla tuskaillaan Keski-Euroopassa suositun maakaasun riittävyyden kanssa, mikä heijastuu auttamatta myös Suomeen. 

Kuluttajia odottaa hyytävä talvi, sillä energian saatavuudessa voi olla ongelmia ja sähkön hinta pysyy korkeana. Monille saattaa nykytilanteesta muistua mieleen 1970-luvun öljykriisit, jotka nekin saivat alkunsa sodasta ja kuohunnasta. 

Sodat näivettivät öljyn saatavuuden 

Energian vuoksi ajauduttiin 1970-luvulla kriisiin kahteenkin kertaan, vuosina 1973 ja 1979. Öljyn saatavuus heikkeni kummallakin kerralla äkillisesti, ja hinnat ampaisivat kovaan nousuun.  

Ensimmäinen kriisi puhkesi, kun arabimaat nostivat öljyn hintaa rajusti ja estivät sen viennin muun muassa Eurooppaan. Tarkoituksena oli painostaa maita, jotka tukivat Israelia Jom kippur -sodassa, jota maa kävi Syyrian ja Egyptin kanssa. 

Toisella kertaa öljynvienti Iranista ulkomaille lakkasi maassa tapahtuneen vallankumouksen ja sitä seuranneen Iranin ja Irakin välisen sodan vaikutuksesta. Vaikutukset jäivät tällä kertaa vähäisemmiksi, sillä edellinen kriisi oli saanut eurooppalaiset vähentämään öljyriippuvuuttaan. 

Energiapihiä arkea 

Suomessa vuoden 1973 energiakriisi näkyi hyvin konkreettisesti. Öljykriisin aikana teiden huimapäät joutuivat tyytymään 80 kilometrin tuntinopeuksiin, ja vielä huonommin kävi autourheilulle. Se, kuten myös harrasteilmailu, kiellettiin joksikin aikaa kokonaan. 

Valaistuksen määrää rajoittaneet kiellot sopivat hyvin tilanteen synkkyyteen. Mainosvalot ja näyteikkunoiden lamput sammuivat, katuvalot säädettiin himmeämmälle ja moottoriteiden valaistus kiellettiin. Myös lämpimille kerrastoille tuli käyttöä, sillä asuntojen ja toimistojen huonelämpötilaa ei saanut nostaa yli 20 asteen. 

Energiansäästön monet keinot 

Jos paljon haittaa, niin jotain hyötyäkin: riippuvuus öljystä väheni vuoden 1973 energiakriisin myötä huomattavasti. Ennen uusinta kriisiä Suomeen tuotiin Venäjältä runsaasti raakaöljyä ja maakaasua, joille kaikki etsivät nyt yhteistyössä korvaajia. 

Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa oman sähkölaskunsa suuruuteen vanhoilla keinoilla, mutta nykyajan ratkaisut kannattaa myös ottaa käyttöön. Uudet kodinkoneet ja valaisimet kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa kuin vanhat, joten laitehankinta saattaa maksaa itsensä takaisin nopeasti. 

Oma sähköntuotanto kiinteistön katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla on ollut poikkeuksellisen kannattavaa sähkön hintojen ollessa korkealla. Kodin energiankulutuksen seuraamiseen ja säätämiseen on ilmestynyt myös erinomaisia sovelluksia ja ohjausjärjestelmiä, kuten Voimatelin OptiWatti. 

Oli käytössä sitten sovellus tai käsisäätö, on huonelämpötilan pienikin laskeminen tehokas tapa suitsia energiankulutusta. Tämä on myös yksi Motivan tämänvuotisen Energiansäästöviikon Astetta alemmas -kampanjan tärkeitä ajatuksia: tuotamme yhteistä hyvää kulutuksen pienillä muutoksilla. Kannattaa tutustua myös energiansäästövinkkeihimme.  

Energiansäästöterveisin 
Pasi Haarala
toimitusjohtaja 

Naantalin Energia verkkoalue kartta

Ota yhteyttä