Sähköalan sanastoa

  • Alueverkko
    110 kV siirtojohdot, joilla on alueellista merkitystä sähkön siirrossa. Eivät kuulu kantaverkkoon.
  • Ampeeri (A)
    Sähkövirran voimakkuuden yksikkö. Jokainen sähkölaite ottaa virtaa sähköverkosta: mitä suuremman virran laite ottaa, sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voi verrata vesijohdossa kulkevaan veteen. Joidenkin laitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta. Sulakkeen suuruus ilmoitetaan ampeereina. Kotitalouksissa tavallisimmin käytettävät sulakekoot ovat 10 ampeeria (A), 16 ampeeria (A) ja 25 ampeeria (A).
  • Arviolasku
    Arviolasku perustuu energiankäytön vuosiennusteeseen. Laskut voivat olla tasaeräisiä, jolloin jokainen arviolasku on yhtä suuri.
  • Arvokilpi
    Sähkölaitteen merkinnät ovat yleensä laitteeseen kiinnitetyssä arvokilvessä. Television arvokilven löydät laitteen takaa, ja pesukoneen arvokilven koneen jalustasta.
  • Energialähteet
    Energialähteitä ovat sekä polttoaineet (esim. kivihiili, polttoöljy) että luonnonvoima (esim. tuuli, auringonsäteet, maakaasu).
  • Energiavirasto
    Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen viranomainen. Valvoo sähkömarkkinoita sähkömarkkinalain perusteella.
  • Fossiilinen polttoaine
    Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään. Fossiilisia polttoaineita ovat esim. kivihiili, öljy ja maakaasu.
  • Gigawattitunti (GWh)
    1000 megawattituntia (MWh) eli miljoona kilowattituntia (kWh).
  • Huipputeho
    Sähkönkäyttäjälle mitattu suurin yhden tunnin tai muun ajan keskiteholukema.
  • Hyötysuhde
    Energiantuotannossa hyötysuhteella tarkoitetaan sitä osaa polttoaineiden kokonaisenergiasta, joka saadaan hyödynnettyä sähköksi ja lämmöksi. Mitä korkeampi voimalaitoksen hyötysuhde on, sitä tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi laitos on.
  • Jakelualue
    Sähköyhtiöt vastaavat oman toimialueensa sähkönjakelusta ja sen verkosta. Naantalin Energian jakelualue on Kanta-Naantalin alueella. Naantalin liitosalueiden eli Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan sähkönjakelusta vastaa Caruna Oy (ent. Fortum Sähkönsiirto Oyj).
  • Jakeluverkko
    Sähköverkko, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kV. Yleisimmin 20 kV.
  • Jakeluverkon haltija
    Harjoittaa luvanvaraista jakelua hallinnassaan olevalla jakeluverkolla.
  • Jännite
    Sähköinen korkeusero, joka syntyy elektronien ja protonien pyrkiessä toistensa luo.
  • Kaksiaikamittaus
    Sähköenergian kulutuksen mittaus kahdella aika-alueella erikseen, esim. päivä/yö.
  • Kantaverkko
    Valtakunnallinen suurjännitteinen sähkönsiirtoverkko, johon kuuluvat 400 ja 220 kilovoltin (kV) sekä tärkeimmät 110 kV:n johdot sekä sähköasemat. Fingrid Oyj ylläpitää ja hallitsee Suomen kantaverkkoa.
  • Kilovoltti
    1000 volttia (V). Sähköä siirretään yleisimmin 10, 20 sekä 110 kilovoltin (kV) jännitteellä.
  • Kilowatti (kW)
    1000 wattia (W).
  • Kilowattitunti (kWh)
    Sähköenergian yksikkö. Teholtaan 100 watin lamppu kuluttaa palaessaan 10 tunnin ajan yhden kilowattitunnin (kWh) sähköenergiaa. 100 W x 10h = 1000 Wh = 1 kWh (teho x aika = energia).
  • Kilowattituntimittari
    Mittari, jolla mitataan asiakkaan sähkönkäyttöä. Sähköyhtiö lukee asiakkaan kilowattituntimittarin säännöllisin väliajoin. Kilowattituntimittarit ovat sähköyhtiön omaisuutta. Viime vuosina on siirrytty ns. etäluettaviin mittareihin.
  • Kuormitus
    Sähkönkäyttäjän kokonaiskulutus valitun tarkastelujakson aikana, esimerkiksi tunneittain esitettynä.
  • Kuormitusmalli
    Sähkönmyyjien välisten sähkötaseiden selvityksessä käytettävä malli, jossa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa.
  • Liikennevirta Oy
    4.12.2013 perustettu sähköautojen valtakunnallisen Virtapiste-latausverkoston operaattoriyhtiö, joka toimii avoimeen markkinamalliin perustuen. Yhtiön rooli on mahdollistaa latauspisteiden laaja yhteiskäyttö ja tehdä asiakkailleen latauspisteiden operointi ja latauspalvelujen myynti mahdollisimman helpoksi. Yhtiön asiakkaita ovat latauspisteiden omistajat sekä latauspalvelujen tarjoajat. www.virta.fi
  • Liittyjä
    Sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija, joka tekee jakeluverkon haltijan kanssa liittymissopimuksen.
  • Liittymismaksu
    Liittymismaksulla saa sähköliittymän käyttöoikeuden. Liittymismaksulla rakennetaan liittymää varten tarvittava sähköverkko liittämiskohtaan saakka.
  • Liittymissopimus
    Jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksen tekee sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.
  • Liittymä
    Sisältää ne osat jakeluverkonhaltijan hallitsemista johdoista ja laitteista, jotka ovat tarpeen sähkön toimittamiseksi liittyjän sähkönkäyttöpaikalle.
  • Liittämiskohta
    Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähköasennusten välinen raja. Liittymissopimuksessa sovittu liittämiskohta on samalla jakeluverkon ja liittyjän sähköasennusten välinen raja. Naantalin Energia Oy vastaa sähkön toimittamisesta ja sen laadusta liittämiskohtaan saakka. Tästä eteenpäin olevien johtojen ja asennusten suunnittelu, rakentaminen, omistus ja ylläpito kuuluvat sähköliittymän omistajalle.
  • Loisteho
    Vähentää verkon pätötehon siirtokykyä ja lisää jännitehäviöitä. Tietyt sähköjärjestelmän osat, kuten moottorit ja muuntajat, voivat sekä tarvita että tuottaa loistehoa.
  • Lukemalasku
    Tarkoittaa todetun mittarilukeman mukaiseen sähköenergian kulutukseen ja/tai sähkön siirtoon perustuvaa laskua. Asiakas saa laskun jälkikäteen jo kuluttamastaan sähköstä.
  • Megawatti (MW)
    1000 kilowattia (kW)
  • Megawattitunti (MWh)
    1000 kilowattituntia (kWh)
  • Nord Pool
    Nord Pool on Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan sähköpörssi. Sähkömarkkinoilla on Pohjoismaissa suurin vaikutus sähkön hinnan muodostumiseen. Nord Poolissa on kolme keskeistä kauppapaikkaa: seuraavan päivän sähkön hinnan tunnin tarkkuudella määräävä Spot-markkina, sähkön finanssituotteita vaihtava johdannaismarkkina sekä ns. Elbas-tasesäätömarkkina.
  • Oikosulku
    Oikosulku on yleinen sähkökatkoksia aiheuttava häiriötyyppi. Oikosulku syntyy, kun sähköjohdot joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa kuten esimerkiksi silloin, kun johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.
  • Päivä-/yösähkö
    Vuodenajasta riippumatta kaksiaikainen hinnoittelu.
  • Päiväaika
    Vaihtelee sähkönmyyjittäin. Tavallisesti päiväaika on 7.00 - 22.00 tai 7.00–23.00.
  • Pätöteho
    Sähkötehon hyötykomponentti.
  • Päästökauppa
    Toiminta, jossa voimalaitosten päästöillä on rahallinen arvo ja jossa päästöoikeuksia tai -vähennyksiä ostetaan ja myydään.
  • Pääsulake
    Ylivirtasuoja sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkon välillä.
  • Spot-kauppa
    Pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nord Poolissa, spot-sähkökauppaa käydään 24 tunnin jaksoissa. Kaupat tehdään päivittäin kello 13.00 mennessä, ja sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.
  • Sulake
    Virtapiirissä oleva turvalaite. Se suojaa sähkönkäyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Sulake palaa ja katkaisee virran jos sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vikaa tai kun sähköjohtoa on ylikuormitettu, eli käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. Sulake voi palaa myös vanhuuttaan.
  • Sähköhinnasto
    Eri sähkötuotteiden muodostama kokonaisuus, josta asiakas voi valita itselleen parhaaksi katsomansa tuotteen sähkön ostoon.
  • Sähkökaappi tai sähkönjakokaappi
    Sähkö siirretään pienjänniteverkosta kiinteistöihin ja ulkovalaistuspisteisiin sähkökaappien kautta. Yhden kaapin jakelupiiriin kuuluu 1-5 kiinteistöä.
  • Sähkömarkkinalaki
    1.6.1995 voimaan tullut laki, jonka tarkoituksena on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu sähkön tuotannossa ja myynnissä ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa. Laissa säädetään sähköverkon omistajalle siirtovelvollisuus kohtuullista korvausta vastaan, mikä tekee mahdolliseksi sähkön ostamisen myös muulta toimittajalta kuin siltä, jonka verkkoon asiakas on liittynyt.
  • Sähkömarkkinat
    Sähkömarkkinat on lähinnä kuin kaupankäyntiä, jolla on eri sähkönmyyjiä tarjoamassa sähköä asiakkaille. Sähkökauppa käydään aina kantaverkossa, josta alkaa myös sähkön "kotiinkanto".
  • Sähkön kokonaishinta
    Sähkön kokonaishinta muodostuu sähköenergiasta, sähkön siirrosta sekä sähkö- ja arvonlisäverosta.
  • Sähkön myyjä
    Myy asiakkaalle sähköä eli tarjoaa kilpailulle vapaata sähkön osuutta asiakkaalle. Muut markkinoilla toimijat ovat sähkön siirtäjiä ja sähkön tuottajia.
  • Sähkön siirto
    Sähkön siirto on sähkön kuljettamista sähköverkossa sähkökaupan osapuolien välillä. Sähkön siirron hinta muodostuu käyttöpaikan pääsulakkeen mukaisesta perusmaksusta sekä sähkönkäytön mukaisesta siirron käyttömaksusta. Hinta sisältää sähköverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja sähkön mittauksesta aiheutuvat kustannukset. Sähkön siirrosta vastaa paikallinen sähköyhtiö, eikä sitä voi kilpailuttaa. Sähkön siirron laskuissa laskutetaan myös kaikki verot.
  • Sähkön tukkumyynti
    Sähkönmyyntiä vähittäismyyjille ja suurille sähkönkäyttäjille.
  • Sähkön verkkopalvelu
    on asiakkaalle verkkopalvelusopimuksen perusteella tarjottua sähkön verkkopalvelua.
  • Sähkön vähittäismyynti
    Sähkönmyynti jakeluverkon kautta välittömästi kotitalouksille, maatalouksille ja muille pienille sekä keskisuurille sähkön käyttäjille.
  • Sähkönkäyttäjä
    Yksityinen kuluttaja, yritys tai yhteisö, joka käyttää sähköä.
  • Sähkönkäyttö
    Sähkönkäyttäjän kulutuksen ajoittuminen ja määrä.
  • Sähkönmyyntisopimus
    Sopimus, jonka asiakas tekee sähkön myyjän kanssa. Siitä käytetään myös nimeä sähkösopimus.
  • Sähköntoimittaja
    ks. sähkön myyjä.
  • Sähköntoimitus
    Sähkönmyyntisopimuksen perusteella myydyn sähköenergian toimittaminen.
  • Sähköpörssi
    Markkinapaikka, jossa pörssin jäsenet voivat ostaa ja myydä sähköä. Suomessa ja Pohjoismaissa toimii Nord Pool (Nasdaq OMX Commodities): http://www.nasdaqomx.com/commodities/market-prices .
  • Sähköteho
    on virran ja jännitteen tulo, se on myös sähkötyö aikayksikköä kohti. Sähkötehon yksikkö on watti (W).
  • Sähköverkko, sähköverkkotoiminta
    Sähköverkon muodostavat toisiinsa liitetyt sähköjohdot, sähköasemat sekä muut tarvittavat sähkölaitteistot joita käytetään sähkön siirtoon tai jakeluun. Sähköverkkotoiminta on luvanvaraista toimintaa, jolla siirtoverkko asetetaan sähkön siirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön.
  • Sähköverkkoluvan haltija
    Sähköverkkoluvan haltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.
  • Sähkövero
    Sähkön kulutuksesta sähköyhtiöt perivät energiaveroa siirron yhteydessä seuraavasti: veroluokka I 2,111720 snt/kWh ja veroluokka II 0,871720 snt/kWh. Nämä tulot yhtiöt maksavat suoraan valtiolle. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 % ja huoltovarmuusmaksun. Kaikki asiakkaamme kuuluvat I veroluokkaan elleivät ole toisin ilmoittaneet. Asiakas voi ilmoittautua II veroluokkaan, jos käyttöpaikalla harjoitetaan teollisuutta tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä.
  • Takamittari
    Mittari, jonka ylläpito ja lukeminen kuuluvat asiakkaalle. Asiakas voi halutessaan mitata takamittarilla esimerkiksi kahdella eri veroluokalla laskutettavaa sähkönkäyttöä.
  • Talviaika
    Useimmiten 1.11. - 31.3. välinen ajanjakso.
  • Tariffi
    Käytössä oleva nimitys eri rakenteisille ja hintaisille tuotteille. Tariffi sisältää tiedot maksuperusteista, ja sen mukaan määräytyvistä hinnoista.
  • Tasaerälaskutus
    Mittariluennan tapahtuessa kerran vuodessa, energiakulutus arvioidaan. Kulutusarvio jaetaan tasan vuoden aikana tulevien laskujen lukumäärällä. Jokainen lasku on samansuuruinen, lukuun ottamatta kerran vuodessa lähetettävää tasauslaskua, joka perustuu todelliseen sähkönkäyttöön. Käytäntö on poistumassa etäluettavien mittarien myötä, jolloin siirrytään vain kulutuksen mukaiseen laskutukseen.
  • Tehotariffi
    Tariffi, jota sovelletaan käyttäjiin, joiden tehontarve on suuri. Tariffiin kuuluu myös tilaustehoon perustuva maksukomponentti.
  • Tilausteho
    Se sähköteho, jonka sähkönkäyttäjä on varannut sovituin ehdoin käytettäväkseen.
  • Toimitusasiakas
    Asiakas, jolle sähköyhtiö on velvoitettu toimittamaan sähkön julkisilla hinnastoilla. Toimitusasiakas ei ole lähtenyt kilpailuttamaan sähkönostoaan.
  • Toimitussähkö
    on sähköä, jota myydään toimitusvelvollisuusasiakkaille julkisilla hinnastoilla.
  • Toimitusvelvollisuus
    on määräävässä markkina-asemassa olevan sähkön vähittäismyyjän velvollisuus toimittaa sähköä kohtuulliseen hintaan asiakkaan sitä pyytäessä, mikäli asiakkaalla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä sähkönhankintamahdollisuuksia sähköverkon kautta.
  • Toimitusvelvollisuushinnasto
    ks. julkinen sähköhinnasto
  • Tuntienergiamittari
    on sähköenergian tunneittain mittaava sähkömittari.
  • Tuntimittaus
    Sähkönkäytön mittaustapa, joka vaaditaan kun pääsulake on yli 3 x 63 A, tai tilausteho on yli 45 kW ja asiakas haluaa vaihtaa sähkön myyjää.
  • Tuntiteho
    on energiamittarin rekisteröimän tunnissa tapahtuneen kulutuksen mukaan laskettu keskiteho kyseiselle tunnille.
  • Tyyppikuluttaja
    on samalla tavalla sähköä käyttävistä asiakkaista muodostetun asiakasryhmän keskimääräinen kuluttaja.
  • Tyyppikuormituskäyrä
    on tietyn asiakasryhmän keskimääräisen kuluttajan vuotuinen sähkönkäyttö esitettynä tunti tunnilta. Tyyppikuormituskäyrä mahdollistaa pienasiakkaiden osallistumisen kilpailuun.
  • Verkkopalvelu
    tarkoittaa sähkön siirtämiseen liittyvää palvelua kuten sähkön mittausta.
  • Verkkoyhtiö
    on yhtiö, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.
  • Verkonhaltija
    Verkonhaltija harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa eli pääasiassa sähkön siirtoa. Voi olla myös muu yhteisö tai laitos, kuten kunnallinen sähkölaitos. Verkon haltijalla on velvollisuus liittää sähkönkäyttäjät ja -tuottajat verkkoonsa kohtuullista korvausta vastaan ja julkaista verkkopalvelujensa yleiset myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet.
  • Virta
    ks. ampeeri.
  • Voimalaitos
    Laitos, jossa sähköä tuotetaan joko vesi- tai lämpövoimalla, jota tuotetaan polttoaineita kuten hiiltä, öljyä, turvetta tai puuhaketta polttamalla. Sähkö tuotetaan generaattorissa, jota pyörittää vesi-, höyry tai kaasuturbiini. Voimalaitoksessa voidaan tuottaa sähkön ohella myös lämpöä kaukolämmöksi tai teollisuuden tarpeisiin. Myös ydinvoimalaitos on lämpövoimalaitos. Muita voimalaitoksia ovat tuuli- ja aurinkovoimalaitos, joilla tuotetaan toistaiseksi vain vähäisiä määriä sähköä.
  • Voimayhtiö
    Yhtiö, joka tuottaa ja toimittaa sähköä tukkuasiakkaille tai osakkailleen, joita ovat sähkölaitokset ja suurteollisuus, etenkin puunjalostusteollisuus.
  • Voltti (V)
    Jännitteen mitta. Kotitalouksissa jännite on 230 V. Pistorasiaan saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännitemerkintä. Joissakin maissa esim. USA:ssa jännite on 110 volttia (V). Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston veden paineeseen. Kotitalouden käyttöjännitteestä käytetään myös yleisnimeä pienjännite.
  • Watti (W)
    Tehon mitta. Mitä suurempi on laitteen teho, sitä enemmän se myös kuluttaa sähköä. Suuritehoisia laitteita ovat esim. sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas televisio ja radio ovat pienitehoisia.
  • Yleissähkö
    Sähkö on vuodenajasta ja vuorokauden ajasta riippumatta samanhintaista. Yleissähkö on edullisin vaihtoehto kotitalouksille sekä pienille ja keskisuurille elinkeinonharjoittajille, joiden sähkönkäyttö on suhteellisen vähäistä ja sekä yöaikaisen että kesäaikaisen käytön osuus koko sähkönkäytöstä on vähäinen.
  • Yöaika
    vaihtelee sähkönmyyjittäin. Tavallisesti joko 22.00 - 7.00 tai 23.00 - 7.00. Joissakin sähköyhtiöissä laskutetaan viikonloput ja pyhäpäivät kokonaisuudessaan yöaikaan kuuluviksi.
Ota yhteyttä